Elämä on muuttunut ulkoisesti aika lailla viime aikoina. Aloitin opiskelut uudessa kaupungissa reilu kuukausi sitten ja sen myötä on todellakin päässyt taas kohtaamaan asioita ihan eri tavalla kun sitä edeltäneinä kuukausina, jolloin sai aika vapaasti (ainakin näennäisesti) päättää miten päivänsä täytti. Itse opiskelu sinänsä meinaa automaattisesti palauttaa sellaisen vaihteen päälle mitä se oli edellisellä kerralla kun opiskelin, suorittamista, stressaamista, yritystä hallita ja suunnitella kaikkea etukäteen. Joka päiväiseen elämään tulee opiskelun myötä myös paljon uusia ihmisiä, kuinka helposti sitä tunteekaan taas itsensä täysin erilliseksi ja tiedostamaton ensireaktio pitää aina sisällään jonkunlaista vertaamista.
Jokin on kuitenkin myös hyvin perustavanlaatuisella tavalla eri tavalla kuin ennen. Havahdun ennemmin tai myöhemmin siitä automaattiohjauksesta, johon välillä vaivun. Laajempi konteksti, se ettei ole kyse minusta, se että kaikesta voin oppia kun olen avoin, esimerkiksi joku näistä tuo taas takaisin rauhan. Viime viikkoihin on mahtunut lukuisia tiedostamattomuuden hetkiä, lukuisia kaaoksen kertymisiä ja lukuisia oivalluksia sekä todella selkeitä ja rauhallisia hetkiä.
Elämä tapahtuu ehdottomasti siten, että laittaa itsensä likoon. Jos pelkää, ja etenkin jos vastustaa tuota pelkoa, niin itsensä löytää tekosyiden keskeltä uudestaan ja uudestaan. Rohkeus, uskallus ja itseni likoon laittaminen on mulle suuria haasteita. Tietäminen tiedon tasolla ei riitä, on uskallettava toimia maailmassa sen perusteella mitä tietää ja tuntee todeksi, mitä ikinä se juuri nyt tarkoittaakin.
Jokin on kuitenkin myös hyvin perustavanlaatuisella tavalla eri tavalla kuin ennen. Havahdun ennemmin tai myöhemmin siitä automaattiohjauksesta, johon välillä vaivun. Laajempi konteksti, se ettei ole kyse minusta, se että kaikesta voin oppia kun olen avoin, esimerkiksi joku näistä tuo taas takaisin rauhan. Viime viikkoihin on mahtunut lukuisia tiedostamattomuuden hetkiä, lukuisia kaaoksen kertymisiä ja lukuisia oivalluksia sekä todella selkeitä ja rauhallisia hetkiä.
Elämä tapahtuu ehdottomasti siten, että laittaa itsensä likoon. Jos pelkää, ja etenkin jos vastustaa tuota pelkoa, niin itsensä löytää tekosyiden keskeltä uudestaan ja uudestaan. Rohkeus, uskallus ja itseni likoon laittaminen on mulle suuria haasteita. Tietäminen tiedon tasolla ei riitä, on uskallettava toimia maailmassa sen perusteella mitä tietää ja tuntee todeksi, mitä ikinä se juuri nyt tarkoittaakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti