Why, oh why?

Miksi kirjoitan? Kysyn edelleen. Tuli nimittäin taas jo mietteitä, että minun pitäisi jo kirjoittaa seuraava teksti ettei tule liian pitkää väliä, että täällä olisi ihmisille jotain luettavaa. Mutta enhän kirjoita tätä muiden takia vaan itseni takia. Ensin on itse vapauduttava että pystyy tekemään pyyteettömästi asioita muiden hyväksi. Siksi kirjoitan tällä hetkellä asioista, jotka täyttävät oman tietoisuuteni ja todellisuuteni. Kun Vapaus joskus ajallaan koittaa, niin sitten tulee ehkä jotain muuta. Nyt kirjoitan vain sellaisia asioita joita tällä hetkellä valuu tähän. En yritä pähkäillä jotain käsitteitä väkisin tai jotain asioita. Ainakaan tänään en sitä tee. :) En tosiaankaan tiedä mitä tuleman pitää.

Mielessäni välähti ajatus: nyt pitää saada tähän kyllä lisää tekstiä, että pystyn julkaisemaan, muutenhan tämä olisi taas yksi luonnos, joka ei koskaan päädy julkaisuun. En voi vaan kirjoitella tekstien alkuja, luonnoksia joita koskaan en julkaise. No voinhan jos julkaiseminen ei tunnu oikealta. On välillä todella mielipuolinen olo, kun seurailee päänsisäistä dialogia. Aito minä ottaa mittaa ehdollistuneesta mielestä. Tai eihän aito minä tosiaan kyllä mitään mittaa ota, kun se on vaan. Se ehdollistunut mieli höpisee ja haastaa. Sellainen se on. Siinähän on.

Ehdollistunut mieli on oppinut elämäni aikana kaikenlaista. Paljon juttuja. Se on ehdollistunut sinne tänne, haalinut kasaan kaikenlaista turvakseen, oppinut puolustautumaan ja hyökkäämään, oikein ärhentelemään kun kohtaa jotain mikä sitä ei miellytä. Siihen on tarttunut asiat kuin kärpäspaperiin. Ja sitten se luulee että ne on sen omia keksintöjä. Eipä ole ennen tullut kyseltyä itseltä vaikka että miksi teen jotain mikä ei tunnu hyvältä, miksi jatkan sellaisten asioiden tekemistä jotka tuottavat vain huonoa oloa. Minkä ihmeen takia, ketä tässä oikein palvellaan? Kun heittelen ilmoille näitä kysymyksiä niin ehkä niitä vastauksia alkaa sieltä sisältä sadella pikku hiljaa kun aika on. Kun kysyy niin yleensä se vastaus ja oivallus on jossain vaiheessa tullut kohdalle. Kaikki tieto ja viisaus kyllä on jo siellä aidossa minässä, se on siellä vain suljettujen ovien, välillä lukittujenkin takana. Sieltä sitä sitten päästellään vapauteen pikku hiljaa.

Kyllä, voisin muuten kirjoittaa kaiken tämän päiväkirjaanikin, mutta laitetaan nyt näin näkyville, jos joku saa tästä jotain oivalluksen tapaista tai samaistuu tällaisiin fiiliksiin.